LAB-ammattikorkeakoulu selvitti etulinjan käyttäjien kokemuksia hengityssuojaimista

Kuva
Maskikysely terveydenhuollon ammattilaisille
LAB-ammattikorkeakoulu teetti loppukäyttäjäkyselyn etulinjan terveydenhuollon ammattilaisille. Saatujen vastausten perusteella erityisesti maskien käyttömukavuuteen tulee kiinnittää huomiota.

Esimerkiksi ensihoidossa ja päivystyksessä kulutetaan tällä hetkellä paljon erityisesti kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia (FFP2 ja FFP3) ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Käyttäjiltä arjessa kuullut kertomukset maskien käyttökokemuksista eivät ole olleet vain positiivisia ja asiasta haluttiin tehdä tarkempi tutkimus.

Kyseisiä maskeja työssään käyttäville suoritettiin kysely BIOPROT-hankkeen yhteydessä. Yhteistyökumppani Systole jakoi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille viranomaistoimijoille kohdennetun kyselylinkin omilla sivuillaan sosiaalisessa mediassa.

Saatujen vastausten perusteella tärkeimmäksi asiaksi koettiin odotetusti maskien suojausteho niin potilasta kuin käyttäjäänsä kohtaan. Tähän sisältyy suojaavuus sekä aerosoleja että roiskeita vastaan. Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin maskien kaikkinaista käyttömukavuutta: maskien toivotaan olevan pehmeitä, hajuttomia ja ohuita materiaaliltaan ja niiden läpi tulee olla helppo hengittää.

Maskien kotimaisuutta pidettiin tärkeänä asiana. Materiaalilla ei sinänsä katsottu olevan väliä, jos maski muuten oli miellyttävä ja turvallinen käyttää.

Jotkut kyselyyn vastanneista kokivat maskien aiheuttaneen fyysisiä oireita, kuten hengityselimistön oireita, päänsärkyä ja iho-oireita. Maskien koettiin joissain tapauksissa myös olevan kasvoille huonosti istuvia ja laadun heikkoa.

Vastauksissa nousi esiin huoli työ- ja potilasturvallisuuden heikkenemisestä. Muutama vastaajista oli huolissaan siitä, että pelätessään maskin aiheuttavan käyttäjälleen kipua tai haittaa voi työhön keskittyminen herpaantua.

”Tutkimuksen tuloksia katsoessa on kuitenkin hyvä aina muistaa, että tällaisiin kyselyihin ovat yleensä herkimpiä vastaamaan he, jotka jonkinlaisia hankaluuksia ovat kokeneet”, LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Susanna Tella toteaa.

 

BIOPROT-hanketta johtaa LUT-yliopisto, joka vastaa biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehityksestä ja yritysketjun kokoamisesta. LAB-ammattikorkeakoulun vastuulla on suojavarusteiden ja niiden uudentyyppiseen käyttöön liittyvän turvallisuuden kehittäminen sekä tiedon tuottaminen infektioiden torjunnasta asiakasorganisaatioissa. Helsingin yliopisto vastaa suojavarusteiden tuottamisen liittyvien liiketoimintamallien kehittämisestä.

Susanna Tella
Johtava asiantuntija
susanna [dot] tellaatlab [dot] fi