Teolliset muotoilijat työllistyvät hyvin Suomessa ja ulkomailla: ”Työpaikkoja alalle syntyy jatkuvasti”

LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on merkittävä teollisten muotoilijoiden kouluttaja Suomessa. LABin teollisen muotoilun koulutuksessa on mahdollista erikoistua oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi ajoneuvojen, työkalujen ja -koneiden sekä erilaisten arjen tarve-esineiden suunnitteluun. Vaikka teollinen muotoilu on pääsääntöisesti teollisesti valmistettavien tuotteiden tai niihin liittyvien palvelujen suunnittelua, voi valmistaminen olla nykyisin myös räätälöityä, jolloin siihen ei liity massiivista sarjatuotantoa.

”Käytettävyyden ja käyttökokemuksen lisäksi muotoilija yhdistelee työssään liiketoiminnan, materiaalituntemuksen, valmistettavuuden, brändiymmärryksen ja estetiikan osa-alueita”, luettelee LABin Muotoiluinstituutin visuaalisen viestinnän osaamispäällikkö Arto Kutvonen ja muistuttaa brändin sekä käyttö- ja palvelukokemuksen olevan äärimmäisen tärkeää kuluttajille.

Teollinen muotoilu käsitteenä saapui Suomeen vasta 60-luvulla – ennen sitä puhuttiin vain suunnittelusta. Teollisella muotoilulla tarkoitetaan teollisesti valmistettavien tuotteiden muotoilua, jonka tavoitteena on tehdä mahdollisimman käytettäviä, esteettisiä sekä ekologisesti kestäviä tuotteita, mutta tuotantokustannukseltaan kannattavia.

”Lähes jokaisen arjessa tarvittavan tuotteen takana on muotoilija, joka parantaa tuotteiden käytettävyyttä ja ulkomuotoa. Ihminen tekee useimmiten ostopäätöksen ulkonäön ja tunteen perusteella – teollista muotoilijaa tarvitaan tämänkin vuoksi jokaisessa tuotekehitysprosessissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muotoilija saadaan mukaan tuotekehitykseen, sitä onnistuneempi lopputulos yleensä on”, sanoo muotoilun osaamispäällikkö Jorma Lehtonen LABin Muotoiluinstituutista ja valottaa teollista muotoilua vielä esimerkein:

”Teolliset muotoilijat ovat tehneet esimerkiksi Valmetilla paperikoneista käytettävämpiä, tuloksekkaampia, informatiivisempia, helpommin huollettavia ja jopa turvallisempia. Ajoneuvojen osalta teollinen muotoilija voi olla mukana tekemässä vaikkapa linja-autojen ohjaamoista käyttäjäystävällisempiä. Kaikki tuotekehitys on kuitenkin yhteistyötä: insinööri voi esimerkiksi suunnitella tuotteen teknisesti ja muotoilija puolestaan valmistelee sen käyttäjäystävällisemmäksi sekä saattaa tuotteen myyntikuntoon.”

Teollinen muotoilija hahmottaa kokonaisuuksia

Muotoilijakoulutukseen on aina kuulunut ekologisuus ja muotoilijoilla on tärkeä tehtävä ympäristöhaittojen minimoimisessa. Suunnittelijoiden vastuu on merkittävä, vaikka päätösvaltaa esimerkiksi materiaalivalintojen suhteen ei aina olisikaan – muotoilija voi kuitenkin ehdottaa ja ohjata isojakin yrityksiä oikeaan suuntaan. Ympäristöajattelun lisäksi osaamispäällikkö Lehtonen painottaa, että pitää olla alati utelias kaikesta ympärillä tapahtuvasta ja ammentaa näitä havaintoja muotoiluprosessiin.

”Ajattelukyvyn laajentaminen on olennaista muotoilijalle ja myös siihen koulutamme opiskelijoitamme: havainnoimaan elämää ja ympärillä olevaa maailmaa. Hyvänä nyrkkisääntönä toimii: havaitse, havainnoi, ajattele ja ideoi.”

Muotoilun alalla menestyminen edellyttää erityisesti esteettistä hahmottamiskykyä sekä tiedonhankinta- ja soveltamistaitoja. Teollisen muotoilun koulutuksessa, kuten LABissa muutenkin, tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Opintojen aikana on mahdollista verkostoitua esimerkiksi tulevan työnantajan kanssa tai kartuttaa omaa portfoliotaan.

”Yleensä tällä alalla katsotaan enemmän portfoliota kuin sitä, mitä spesifiä muotoilun osa-aluetta on opiskellut. Erikoistuminen on kuitenkin tärkeää oman osaamisen kehittymisen kannalta, ja teollisen muotoilun koulutuksessa on mahdollista valita eri painopisteistä juuri itseään kiinnostavat. Muutama vuosi opiskellaan muotoilun perusteita ja sitten vasta erikoistutaan vahvemmin, esimerkiksi pakkaus- ja brändimuotoiluun”, Lehtonen kertoo.

LABin teollisen muotoilun koulutus koostuu käytännönläheisestä opiskelusta, teoriasta, projekteista ja työharjoitteluista. Opiskelu voi olla kaikkea muotoilun perusteiden, ongelmanratkaisun, pahvihahmomallien, käsivarapiirtämisen, taidehistorian, 3D-mallinnuksen sekä tuotesuunnittelun väliltä.

Muotsikkalaiset työllistyvät hyvin

Muotoiluinstituutin teollisen muotoilun koulutuksesta valmistuneita on työllistynyt muun muassa Wärtsilälle, Fiskarsille, Koneelle, Kempille, Valmetille ja muotoilutoimistoihin.

”Työpaikkoja alalle syntyy jatkuvasti tai niitä tehdään. Kaikki Lahdesta valmistuneet muotoilijat ovat työllistyneet suhteellisen hyvin. Muotoiluosaamisen tarve tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa ja uskallan myös sanoa, että vastuullinen ympäristöosaaminen tarvitsee muotoilualan asiantuntijoita. Muotoilijoiden kiertotalousosaamisen kehittyessä kuluttajakin osaa vaatia enemmän”, toteaa Lehtonen.

Teksti: Elina Jokela