Puettavan muotoilun opiskelijat suunnittelevat kestävästi ja vastuullisuus edellä
Suunnittelijan pitää tietää, miten luodaan kestäviä ratkaisuja – muutoin ei kannata tehdä mitään, toteaa Beda. LABin Muotoiluinstituutissa puettavaa muotoilua opiskeleva helsinkiläinen Beda Suni kertoo opintojen sujuneen hyvin ja vuosi vuodelta paremmin oman suunnittelijaidentiteetin vahvistuessa.
”Kun intohimo ja aito kiinnostus muotoilua kohtaan kasvaa, tapahtuu moni asia koulunkin suhteen ikään kuin itsestään”, pohtii Beda.
Sanni Leppäsalo opiskelee myös puettavaa muotoilua LABin Muotoiluinstituutissa ja on samaa mieltä Bedan kanssa suunnittelijan vastuusta. ”Suunnitteluvaiheessa tulee huomioida vaatteen käytettävyys, kestävyys sekä kierrätettävyys. Materiaalivalinnoilla on mielestäni tärkein rooli vastuullisuutta tavoiteltaessa.”
Materiaalivalintojen merkitys kiteytyi opiskelijoiden kierrätysmateriaaleista suunnittelemiin asukokonaisuuksiin, kun seudullisen ympäristöviikon ajan sekä Bedan että Sannin suunnittelemat mallistot olivat esillä Lahdessa Petit St Louis- ja Tiistai Shop -liikkeiden näyteikkunoissa. Asukokonaisuudet olivat suunniteltu lähes täysin kierrätetyistä materiaaleista, esimerkiksi käytetyistä ja värjäytyneistä kampaamojen pyyhkeistä sekä vintage-verhoista. Bedan suunnittelema jatkuvan kehitystyön alla oleva Dye or Die -kokoelma on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Midway-projektia, jossa autetaan nuoria suunnittelijoita kaupallistamaan omia ideoitaan.
”Idea mallistooni lähti Turun Porth Arthurissa, kun matkalla siskoni luokse pyörittelin mielessäni, millaista tekstiilijätettä syntyy liikkeissä, joiden ohi kuljin. Innostuin, kun kuvittelin mielessäni froteepyyhekangasta, johon hiusvärien kemikaalit ovat jättäneet kulumisen jälkiä”, muistelee Beda ja kertoo mallistonsa olleen myös tähänastisista projekteista mielekkäin.
Sannin suunnittelema pienmallisto syntyi osana Sustainable Design -opintojaksoa, jossa hän hyödynsi kirpputorilta löytämiään verhoja. Sanni kertoo pienmalliston olleen ensimmäinen projekti, jossa hän todella pystyi yhdistämään oman arvomaailman ja tyylin ilman kompromisseihin taipumista.
”Suunnittelin asut käyttäen zero waste -tekniikkaa, jossa kangas hyödynnetään niin, ettei leikkuujätettä synny ollenkaan. Suunnittelu ja valmistus vei enemmän aikaa kuin osasin kuvitellakaan, ja lopulta vietin projektin parissa lähes koko kesän. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hyödynsin zero waste -tekniikkaa vaatteiden valmistuksessa ja prosessi todella avasi silmiäni uudenlaiselle työskentelylle. Kokonaisuudessaan projekti oli todella inspiroiva ja monella tapaa palkitseva.”
”Muotsikka on kaikille, meille ihan tavallisille ihmisille”
Kestävä kehitys on LABin Muotoiluinstituutin puettavan muotoilun koulutuksessa keskeisessä roolissa. Beda korostaa koulutuksen kasvattavan opiskelijoista vastuullisia suunnittelijoita: ”Ympäristöarvot ovat lähtökohtana käytännössä aivan kaikessa – ilman tätä en voisi kuvitellakaan opiskelevani suunnittelijaksi.”
Beda haluaa suunnittelijana huomioida ympäristön. Jos haluaa luoda ja suunnitella jotain uutta, on ymmärrettävä sen ympäristövaikutukset sekä kannettava vastuu siitä. Beda keskittyy vaatesuunnitteluun ennemminkin ratkaisu- ja ongelmakeskeisesti, mikä puolestaan tarjoaa uudenlaisia haasteita. ”Materiaali- ja käyttäjälähtöisyys ovat vahvasti arvoissani suunnittelijana. Haluan myös oppia kokeneemmilta sekä antaa oman, vilpittömän ja kiinnostuneen mieleni kehittää uusia ratkaisuja.”
Kirpputorilta löytyneistä vanhoista verhoista pienvaatemalliston luonut Sanni kertoo inspiroituneen kyseisestä projektista niin, että aikoo tulevana suunnittelijana hyödyntää jatkossakin lähinnä vain olemassa olevia materiaaleja. Puettavan muotoilun koulutusta ja LABin Muotoiluinstituuttia Sanni suosittelee kaikille vastuullisesta muotoilusta ja vaatesuunnittelusta kiinnostuneille. ”Muotsikka on kaikille, meille ihan tavallisille ihmisille”, Beda täydentää.
Muotoilijaopiskelijat, Beda ja Sanni, kannustavat tulevia hakijoita ja opiskelijoita olemaan uteliaita sekä keskittymään olennaiseen. ”Muotsikassa on kaikille tilaa myös epäonnistua – eihän ikinä voi oppia, jos ei rohkeasti lähde kokeilemaan. Välillä tulee luotua ihan tosi huonoja ideoita ja juttuja, mutta niistähän vasta oppiikin.”
***
Teksti: Elina Jokela
Kuvat: Sanna Henttonen
Beda Suni suunnitteli Dye or Die -kokoelman käytetyistä ja värjäytyneistä kampaamojen pyyhkeistä, jotka olisivat muuten päätyneet joko löytöeläinkeskusten käyttöön tai polttoon – pääosin jälkimmäiseen. Mallisto pyrkii haastamaan estetiikkakäsitystämme korostamalla siinä käytetyn materiaalin virheitä. Sekä meidän suunnittelijoina että kuluttajina tulisi haastaa omaa käsitystämme estetiikasta: yhteiskunnassamme tahrat ja kulumat pyritään kaikin keinoin piilottamaan ja pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että käyttökelpoisetkin vaatteet päätyvät jätteeksi ennen aikojaan.
Sanni Leppäsalo suunnitteli ja toteutti pienmalliston vintage-verhoista zero waste -menetelmällä. Mallisto toteutettiin osana Telaketju-projektin tuotesuunnittelun tutkimustyötä, jossa tehtävänä oli suunnitella vaatteita uudelleenvalmistuksen periaattein. Up-cycling voidaan nähdä uudelleenvalmistuksen alakategoriana. Siinä käytetty tekstiilituote muunnetaan tai päivitetään vähintään samanarvoiseksi tuotteeksi alkuperäisen kanssa. Up-cyclingin vastinparina toimii Down-cycling, jossa tuotteen arvo laskee. Muotoilijalla on valtavasti mahdollisuuksia olemassa olevien materiaalien hyödyntämisessä.
Muotoilija (AMK)
Puettavaa muotoilua opiskelleena muotoilijana osaat suunnitella ja kehittää kaupallisesti, funktionaalisesti, eettisesti ja ekologisesti korkeatasoisia mallistokonsepteja sekä tuotteita.