10 teesiä biokaasun kannattavuuteen

Kuva
LABin kiertotalouslaboratoriossa sijaitseva panosmädätyslaitos.
Biokaasusyötteiden metaanipotentiaalin mittaukseen tarkoitetulla panosmädätyslaitoksella voidaan vertailla erilaisten biomassojen kaasuntuottopotentiaalia.
Biokaasutuotannon kannattavuuteen vaikuttaa moni tekijä, kertoo biokaasun tuotantoon perehtynyt TKI-asiantuntija ja projektipäällikkö Mikko Rahtola LAB-ammattikorkeakoulusta. Rahtola listasi kymmenen seikkaa, jotka jokaisen biokaasutuotantoa aloittavan olisi hyvä huomioida.

1. Oikean yritysmuodon valinta

Biokaasuinvestoinnit jaetaan maa- ja metsätalousministeriön investointitukien ja työ- ja elinkeinoministeriön alaisten investointitukien piiriin. Ensimmäisissä investointien tukitaso on selkeästi korkeampi, jopa 50 prosenttia, mutta rajoitukset maatilan ulkopuolisen syötteen ja toisaalta energian ulosmyynnin suhteen ovat ainakin toistaiseksi tiukemmat. Jos investointi tehdään pelkästään maatilan omaan tarpeeseen, täytyy energialle olla myös riittävä ympärivuotinen tarve, ja biokaasuenergialla tulisi korvata merkittävä määrä ostoenergiaa.

Pitkällä tähtäimellä on usein järkevämpää yhtiöittää biokaasuntuotanto omaksi erilliseksi yhtiökseen, jolloin ulkopuolisten syötteiden käyttö sekä energian myynti on mahdollista.

2. Sijainnin merkityksen ymmärtäminen

Biokaasutuotannon kannattavuuden osalta tilan sijainnilla ja lohkorakenteella on erittäin suuri merkitys biokaasutoiminnan talouteen. Syötteitä, mädätteitä, vettä tai edes kaasua ei kannata kuljettaa liian pitkiä matkoja tai se syö kannattavuutta. Sijainnilla on erityisen suuri merkitys silloin, jos tavoitteena on liikennepolttoaineen tuotanto.

3. Maksavan asiakkaan löytäminen ja markkinaselvitys

Biokaasulle ja mädätteille löytyy yleensä toiminnan alussa kiinnostuneita, mutta siitä huolimatta maksuhalukkaiden asiakkaiden löytäminen voi olla vaikeaa. Biokaasun ja mädätteiden käyttö voi olla kannattamatonta, jos esimerkiksi tilalla on juuri investoitu vaikkapa hakelämpöön. Yhteistyö energiatoimijoiden kanssa on yksi mahdollisuus. Investointia miettiessä kannattaakin selvittää paikallisen energiayhtiön kiinnostus lähteä mukaan biokaasuinvestointiin.

4. Porttimaksuvaihtoehdon perusteellinen läpikäynti

Biokaasuyhtiöistä parhaiten tulosta ovat pystyneet tuottamaan ne, jotka saavat syötteistä merkittävissä määrin porttimaksuja. Samalla on varmistettava, ettei luomutuotantokelvottomasta mädätteestä eroon pääseminen muodostu ongelmaksi tai liian kalliiksi.

5. Biokaasutuotannon kannalta edullisimpien syötteiden käyttö

Biokaasun syötteinä voidaan käyttää hyvin monenlaisia orgaanisia aineita, mutta niiden biokaasu- ja lannoitepotentiaaleissa on valtavia eroja. Esimerkiksi naudan lietelannan tuoretonnin metaanituottopotentiaali (m3/t) on 18 m3/t, nurmen 88 m3/t ja kalajätteen 119 m3/t.

6. Syötteisiin ja maatilan tai yrityksen tarpeisiin soveltuvan teknologian valinta

Pääsääntöisesti biokaasun tuotantoa suunnitellessa kyseeseen tulee märkä-, kuiva- tai seosmädätyslaitoksen valinta, jolloin määräävä tekijä on usein tarjolla olevien syötteiden kuiva-ainepitoisuus. Jos syötteessä on runsaasti hitaasti hajoavaa ligniinipitoista ainesta, reaktoritilaa ja viipymäaikaa tarvitaan enemmän, jolloin myös investoinnin hinta tuotettua kaasumäärää kohden on korkeampi.

7. Ravinteiden lisäarvon optimointi

Pelkkä kaasusta saatava tuotto tai ravinnepitoisen mädätteen myynti sellaisenaan harvoin riittää kannattavaan toimintaan. Jos mädäte tuotteistetaan valmiimmaksi, sille saadaan usein lisäarvoa. Ruokaviraston luomulannoitelista tarjoaa hyviä esimerkkejä tällä hetkellä tarjolla olevista kaupallisista tuotteista. Mädäte voidaan esimerkiksi erotella erilaisiin jakeisiin, jolloin niiden hintaa saadaan yleensä nostettua. Jos ravinnepitoisuus saadaan korkeaksi ja tuote muuten laadukkaaksi, tuotteen markkinat voivat olla laajat – jopa globaalit.

8. Veden kuljetuksen välttäminen

Vettä tarvitaan biokaasuprosessissa, mutta sen liiallista kuljettamista kannattaa välttää. Kiintoaineen ja veden separointia voidaan tehdä syötteistä ja prosessin aikana tai biokaasuprojektin jälkeen rejektistä. Vedenerotuksen tekniikka kehittyy jatkuvasti, joten erilaisten menetelmien etuja ja haittapuolia kannattaa vertailla laajasti ennen investointipäätösten tekoa. Samoin syötteiden keräilyn ja mädätteen levityksen logistiikka sekä levitys pitää olla tarkkaan mietitty ja laskettu.

9. Synergiaetujen haku muuhun toimintaan

Biokaasutuotanto on kuten muukin energiantuotanto: se hyötyy yhteistyökuvioista energiaa vaativien yritysten kanssa. Erityisen hyvin maaseudun biokaasutuotannon yhteyteen sopivat esimerkiksi kasvihuoneet tai muut ympärivuotista energiaa vaativat teollisuuslaitokset ja isot kiinteistöt. Syötepuolella elintarviketeollisuuden ja esimerkiksi teurastamojen tai vesistöjen hoitokalastuksen läheisyys voi tuoda merkittäviä lisäetuja. Usein pelkkä kaasuntuotanto ei tee tuotannosta kannattavampaa, vaan myös ravinnepuolelta olisi hyvä saada tuloja.

10. Henkilöstön tietotaito, sitoutuminen ja ajankäyttö

Kuten kaikessa yritystoiminnassa, lopullisen onnistumisen ratkaisee henkilöstön ja johtamisen osaaminen ja sitoutuminen toimintaan. Biokaasun tuotanto voi parhaimmillaan onnistua varsin pienellä päivittäisellä ajankäytöllä, mutta vasemmalla kädellä sitä ei voi tehdä. Jos laitoksen ylläpito on sivutoimista, arkirutiinien tulisi sopia muuhun toimintaan. Riittävä automatiikka ja häiriötilanteiden nopeat ratkaisumallit auttavat pitämään tuotantoa kannattavasti yllä.

Lisätiedot:

Mikko Rahtola
TKI-asiantuntija
mikko [dot] rahtolaatlab [dot] fi

Kiertotalouslaboratorio

LABin Lahden kampuksella sijaitseva kiertotalouslaboratorio tarjoaa laadukkaat ja monipuoliset tutkimus- ja testaustilat sekä asiantuntijapalvelut myös yritysten käyttöön.